lauantai 25. helmikuuta 2012

Shoujon Aakkoset: Aloitetaan A:lla

                                Alice in the Country of Hearts


Alice in the Country of Hearts oli niitä Tokyopopin suosittuja shoujolisenssejä Maid-saman, Gakuen Alicen ja no, Hetalian lisäksi. Se pääsi jopa New York Timesin bestsellerlistalle, mutta edes Alicen seikkailuiden suosio ei pelastanut Tokyopopia tuholta. Alkujaan otomepelinä suosiota saanut sarja on sovitettu n. miljoonaksi eri mangaksi, joista tämä on se pääasia. Ne salskeat miehet ovat saaneet sitten omia mangojaan.

Alice herää eräänä päivänä nokosiltaan ja huomaa kanin. Koska Alice on laiska, ei hän jaksa seurata sitä. Kani ei tästä pidä, sillä "tässä vaiheessa tarinaa sinun pitäisi seurata kania", joten kani muuttuu komeaksi kaninkorvaiseksi mieheksi ja kidnappaa Alicen Ihmemaahan, jossa mafiasota jyllää ja tutut satuhahmot ovat salskeita miehiä jotka tavottelevat Alicen sydäntä.

Lempiasiani salskeiden miehien lisäksi on se, kuinka vakava Alice in the Country of Hearts voi olla. Voiko oikeasti rakastaa jotakuta jos ei omista sydäntä? Entä oikeuttaako aseilla leikkimisen se, että kaikki voidaan korvata kopioilla? Ei sitä ihan kannesta päätellen uskoisi, mutta meno käy välillä tosi rankaksi. On siellä seassa sitten hurmaavia ja kevyitäkin hetkiä, kuten seikkailu huvipuistossa (joka oikeastaan lopuksi muuttui pyssyleikeiksi mutta olkoot) ja Peterin randomit lähentely-yritykset kanimuodossa. Mutta ennenkaikkea manga on Vakavaa Toimintaa jossa kaikki ovat vihollisia suuressa Pelissä.

Parasta antia on tietenkin salskeat miehet taide. Manga on hyvä esimerkki siitä, kuinka yksinkertaisesti voi luoda jotain hyvin nättiä. Soumei Hoshinolla on hyvä rytmitys ja kaunis ja tunnistettava kynänjälki. Pukuihin ja hahmoihin annetut yksityiskohdat ovat ilahduttavia ja suurimmaksi osaksi nättejä. Hahmot ovat helposti tunnistettavia ja muutenkin uskottavia. Tai no niin uskottavia kuin "Irvikissa-Boris" niminen henkilö voi olla.

Tokyopopilta jäi sarja kesken, mutta onneksi tarkimmat muistaa maninintani, että ensi kesänä on tulossa Yen Pressiltä koko sarjan kattava omnibuskokoelma. Odotan loppuratkaisua kyllä innolla, ja Seven Seasin lisäosajulkaisut vielä parantavat oloa kummasti. Anime-elokuvakin on jo ilmestynyt ja sen pitäisi meille laittomia lähteitä käyttäville saapua pian jo katsottavaksi. Kyllä nyt kelpaa.
  
Katso setä löysin lisää ihania poikia.

Final verdict: Lue jos tykkäät pyssyä heiluttelevista nättipojista ja melko itsenäisestä sankarittaresta.
 

                                                               Absolute Boyfriend


Kuka muu tykkää Yuu Watasesta? Minä nimittäin rakastan hänen töitään, paria poikkeusta lukuunottamatta. Absolute Boyfriend kuulostaa ehkä höpsöltä ja kliseiseltä, mutta se on Cereksen lisäksi Watasen imo paras manga evah. Yksi harvoista jotka saivat minut itkemään lopussa. 8/ True story.

Riikolla on vaikeaa. Hänellä ei ole koskaan ollut poikaystävää, sillä on aina mokannut jutut ihastuksiensa kanssa. Eräänä päivänä hän saa mysteeriseltä liikemieheltä internetosoitteen, jossa pystyy "tekemään" itselleen omanlaisensa poikaystävän. Riiko ajattelee koko jutun olevan vitsi, ja tekee poikaystävästään täydellisen; ajattelevaisen, hyvän kokkaamaan, voimakkaan ja ennenkaikkea komean. Seuraavana aamuna poikaystävä kuitenkin saapuu, ja vähän ajan päästä myös sadan miljoonan jenin lasku. Täydellinen poikaystävä ei ole halpa. Riiko saa kuitenkin sovittua velan anteeksiannon, jos hän opettaa uudelle poikaystävälleen mitä naiset ajattelevat ja haluavat. Ja jutun jujuhan on se, että uusi poikaystävä on robotti.

Minulla oli kyllä tosi vaikeaa tämän mangan kanssa. Yksi harvoja kertoja, jolloin en ollut aivan varma, kumman pojan kanssa haluaisin Riikon päätyvän yhteen. Täydellisen Nightin vai lapsuudenkaveri Soshin. Kummatkin olivat omilla tavoillaan hyvin herttaisia, ja oikeasti aika hyvin kirjoitettuja hahmoina. Vaikka Watasen koulukomedioissa sattuu välillä olemaan hyvin *köh* samankaltaisia *köh* hahmoja, ei näin ollut AB:ssä. Hahmot olivat, ja ovat edelleen, oikein ihania. Jopa Riiko oli minusta ihan kiva!

Watasen taide on sitä tuttua huttua tässäkin, tosin puolialastomia poikia nähdään vähän enemmän kuin yleensä. Hahmot olivat ainakin omaan silmääni tunnistettavia, mutta minä nyt tunnistan jopa Tanemuran hahmot toisistaan. Absolute Boyfriend ei ehkä tuo shoujogenreen mitään mullistavaa ja uutta, mutta se hoitaa alansa tällaista yleistä hyvää paremmin. Loppu oli ainakin omasta mielestäni yllättävä, ja sarjassa oli muutenkin kiinnostavia juonenkäänteitä ja hahmoja.


Final verdict: Lue jos tykkäät huumorista, näteistä pojista, yllättävistä lopuista tai Watasesta. Tai ylläolevasta kuvasta.

                                                                          Arisa


Natsumi Ando on Suomessa tunnettu Kitchen Princessistä ja joillekkin ehkä myös Horoskooppimysteereistä. Mutta mitä Suomi ei ole vielä nähnyt on trilleri kahdesta aivan tavallisesta kaksostytöstä. Arisaa on siteerattu "shoujomaailman Monsteriksi", ja sen se on kyllä ansainnut.

Tsubasa ja Arisa ovat kaksostyttöjä, jotka erotettiin pienenä toisistaan vanhempien eron vuoksi. He kasvoivat aivan erilaisiksi; Tsubasa on raggarityttö joka viihtyy mieluummin poikien kuin tyttöjen seurassa ja Arisa on kiltti tähtioppilas jonka poikaystävä on luokan puheenjohtaja. Kun tytöt tapaavat toisensa ensimmäisen kerran vuosiin, kaikki tuntuu olevan hyvin. Pian Arisa kuitenkin yrittää hypätä ikkunasta, ja Tsubasa lähtee Arisan sijasta kouluun selvittämään, mikä ajoi hänet siihen. Arisan luokka ei olekaan ihan sitä miltä päällepäin näyttää, ja salaperäinen King Time on saanut luokan pahasti valtaansa. Tsubasan on yritettävä selvittää, kuka on King Timen takansa ja estää Arisan ja muiden hänen kaltaistensa kohtalo.

Eikö kuulostakkin jännittävältä? Niin minustakin. Ei ihan tavallinen shoujosarja. Hassuksi tässä tekee vielä sen, kuinka tätä julkaistaan Nakayoshissa samaan aikaan mangojen kuten Kimi no Neiro ja Miss Princess kanssa. Fiilis vaihtuu aina todella nopeasti. Vaikka Andon hahmidesignit ja tyyli ovat edelleen tuttuun Kitchen Princess-tyyliin söpöä Nakayoshia, on musta ja painostava tunnelma koko ajan läsnä.

Kaikista parhainta antia Arisassa on sen tarina. Tsubasa ei voi luottaa kehenkään, eikä kukaan luota Tsubasaan, joka esittää olevansa Arisa. Kaikilla on oma lehmä ojassa, ja kaikki asettavat omat toiveensa ja tavoitteensa muiden edelle. Lopputuloksena on oikeasti hyvä, jossei kauhumanga, niin ainakin trilleri sen sohjoisessa merkityksessä.

                         
Final verdict: Lue jos sanat shoujo, mysteeri tai Monster iskivät, yhdessä tai erikseen.                                
                                  -----------------------------------------------------------
Siinä nyt oli lemppareitani A-kirjaimen alta. Monta hyvää jäi pois, mutta ei sitä nyt ihan jumalattoman pitkää kehtaa tehdä. Meni hiukka myöhäseksi, mutta toivottavasti saadaan B-kirjain nopeammin ulos. Tschüs!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Shoujon Aakkoset: Preludi tulevalle

Shoujon aakkoset on yksinkertainen konsepti: käydään kaikki aakkoset läpi, jokaisessa esitellään joku kiva shoujo. Öökkösiä ei tähän voida valitettavasti tunkea, mutta kaikki ne muut kyllä.

Miksi tällainen konsepti? No, yrittäessäni miljoonatta kertaa päättää mistä kirjoitan seuraavaksi, ajattelin että hitot, paljon helpompaa jos vaan edetään järjestyksessä. Saanpahan samalla vähän yleiskatsausta mitä kaikkea sitä on tullut luettua. Väliin ehkä heitän jotain uutuusjulkaisujen läpikäymisiä (Dawn of the Arcana 2 on ulkona!) jos jotain kiinnostavaa sattuu tulemaan ulos.

Nähdään siis huomenna A:n parissa!